Penikkakivut – yleinen juoksijan vaiva

 

Vaivaako penikkatauti? – Näin lievität oireita tehokkaasti

 

 

Erilaisilla pohje- ja jalkateräjumpilla saadaan koordinaatiota ja staattista pitovoimaa. Kuvassa päkiälle nousua. Kuntouttavana liikkeenä 2-5 sarjaa x 20-30 rauhallista ja hyvin kontrolloitua toistoa.
Nilkan pyörityksillä venytetään ja haetaan liikkuvuutta nilkkaan. Liikettä voi suorittaa 15-20s  ensin yhteen suuntaan, ja sitten toiseen.
Hieronnan keinoin lievität tehokkaasti säären kiputiloja. Hieronta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja auttaa lihaksia relaksoitumaan. Syvähoitoa säärilihaksille on suotavaa kun pahin akuuttivaihe on ylitetty.

Penikkataudin tunnistat voimistuvasta  kivusta säären alueella, joka pahentuu rasituksen myötä ja yleensä päättää juoksun liiallisen kivun ja paineen vuoksi. Jomotus ja paineen tuntuminen voi kohdistua säären joko sisä- tai ulkopuolelle taikka molemmille puolille samanaikaisesti, riippuen nilkan asennosta (pronaatio-supinaatio) ja askeltekniikasta. Vahvassa pronaatiossa ongelmaksi syntyy holvikaaren romahdus ja nilkan rakenteiden ylivenyttyminen, jolloin säären sisäreunaan ja sen rakenteisiin kohdistuu ylikuormitusta (kalvot, sidekudosrakenteet). Muissa tapauksissa kyseessä on pitkäaikainen rasitustila säären lihasaitioissa, jotka laajentuvat rasituksen aikana lihasaitioiden kalvoja vasten.

 

Varsinainen penikkatauti yleensä syntyy säären lihaksien lihasaitioihin. Kovassa rasituksessa lihasaitiot turpoavat, ja lihasmassa laajenee luonnollisesti. Tämä “pumppi” ilmiö aiheuttaa kovan paineen lihasaition ympärillä olevaan aitiokalvoon, joka ei veny samaan tahtiin. Verenkierto lihaksiin  häiriintyy ja syntyy hapeton tila, joka aistitaan voimakkaana kipuna. Liikuntasuorituksen alussa ei yleensä koeta juuri suurempia kipuja, mutta rasituksen jatkuessa hapeton tila pääsee syntymään ajan myötä, jonka seurauksena penikkakivut syntyvät rasituksen aikana.

 

Penikkataudista pääsee parhaiten eroon levon, venyttelyiden ja hieronnan avulla. Penikkaratkomishoito ei välttämättä ole paras ratkaisu, mutta muokkaava syvähieronnan keinoin saadaan varmasti hyviä tuloksia aikaan. Akuutissa vaiheessa on hyvä keventää kuormitusta heti ja antaa kylmähoitoja 2-5 minuutin ajan säären alueelle. Kylmähoitoja kannattaa tehdä muutamia kertoja päivässä ja varsinkin rasituksen yhteydessä.

 

On tärkeää muistaa, että penikkatauti helpottaa vasta kun säären lihasaitiot pääsevät levon kautta palautumaan ylikuormittavasta rasituksesta!

 

Ennalta ehkäisemiseksi kannattaa aloittaa harjoittelu kevyesti ja huoltaa jalkoja säännöllisesti. Jalkaterän ja säären lihaksilla kestää adaptoitua jopa useita kuukausia (kalvon pieni venyminen). Oikealla suoritustekniikalla kohdistat rasituksen oikein kehollesi, jolloin painetta ei pääse kohdistumaan liiaksi nilkkaan tai säären alueen lihaksiin.

 

Oireilevat lihakset ovat yleisimmin etummainen säärilihas, varpaiden pitkä koukistajalihas sekä isovarpaan koukistaja (etuaitio). Joskus jopa takimmainen, syvä säärilihas, isovarpaan koukistaja tai varpaiden koukistajalihakset (taka-aitio) kipeytyvät paljon juoksevilla. Pinnallinen pohjelihas ja sen alla oleva kantalihas kipeytyvät aloittelevilla helpoiten (pinnallinen taka-aitio).

 

-Joonas

 

Linkki ajanvaraukseen tästä.
Linkki facebook-profiiliin tästä.

 

Lisää aiheesta juoksu liittyvistä artikkeleistamme:

Juoksulenkille?

Mikä ihmeen Voice Massage?

Hei kaikki, Noora tässä kirjoittelee!

 

Minulta on paljon kyselty, että mitä ihmeen hoitoa se Voice Massage oikein on.

Täytyykö siinä laulaa, hoidetaanko kehoa äänimaljoilla vai mitä siinä oikein tapahtuu? Tässä kirjoituksessa raotan teille rakkaille lukijoille hieman salaisuuden verhoa.

Voice Massage on hengitys- ja äänentuottoelimistön lihasten käsittelyä hieronnan keinoin. Hengitys on kehomme perusta. Kun hengitys toimii oikein, myös kehomme toimii. Liian pinnallinen hengitys esimerkiksi aiheuttaa poikittaisen vatsalihaksen passivoitumista ja sitä kautta oireilee usein alaselkäkipuna. Pinnallinen hengitys aiheuttaa myös hartiarenkaan kiristymistä, joka leviää usein kaulan ja niskan alueelle.

Purentalihakset aiheuttavat myös usein ongelmia. Esimerkiksi yöpurijoilla esiintyy usein aamuisin päänsärkyä, jopa migreeneitä. Tiukat purentalihakset aiheuttavat kielen ja kaulan lihasten kiristymistä ja voivat vaikuttaa esimerkiksi artikulaatioon.

 

Muutamia esimerkkejä Voice Massagesta hyötyvistä ihmisryhmistä:

Laulajat, näyttelijät
Opettajat, kouluttajat
Urheilijat – suuri vaikutus hapenottokykyyn
Henkilöt, joilla ääni väsyy helposti
Yöpurijat – purentalihasten ja ympäröivien lihasten rentoutus
Astmaatikot – hengityskapasiteetin lisääminen
Hyperfunktionaalisesti ääntä tuottavat/spastisesta puhetavasta kärsivät – lihaskireyksien poistaminen
Stressistä kärsivät – hengityksen rauhoittaminen lähettää aivoille rauhoittavaa signaalia ja näin saadaan myös mieli rauhoittumaan

 

Voice Massage-hoidot nyt tutustumishintaan: 55€/75min 31.8.2017 asti.

Varaa aikasi: www.varaaheti.fi/helsinginkehostudio

Käy katsomassa myös Nooran hieroja profiili täältä

Lisää tietoa niskavaivoista löydät täältä

Tervetuloa hierontaan!

Hartiakivut, puutuneet sormet? – TOS-Syndrooma

Thoracic Outlet Syndrom

 

Tension Neckin -syndrooman jälkeen hyvin tyypillinen ja yleinen vaiva, jota esiintyy lähestulkoon poikkeuksetta meillä jokaisella. Kyseessä on siis sekä yläraajoihin että hartia-kaulanseudun alueisiin kohdistuva lihaspinnetila, joka aiheutuu alueiden lihaskireyksistä. Lihaspinteessä alueen lihakset  ovat ylikireitä, ylivenyttyneitä, tai kansankielisemmin “jumissa” (lihasjumi = lihasspasmi). Sen seurauksena lihakset oireilevat ja saattavat rajoittaa liikkuvuutta painaen samalla myös lähialueen verisuonistoa sekä hermoja, tämä ilmenee esim. sormien puutumisena.

Ongelma-alueena on yleisimmin solisluun ja ylimmän kylkiluun välinen tila, joka on hyvin ahdas. Alueella sijaitsee “hartiaseudun” hermonippukudos (Plexus Brachialis). Seuraavat hermot hermottavat yläraajan lihaksistoa: n. Radialis, n. Medianus, n. Ulnaris, n. Axillaris, n. Musculocutaneous. Painetilan synnyttyä hartian oireet saattavat olla voimakkaita ja säteillä pitkin käsivartta alaspäin.

Oireet vaihtelevat yksilöittäin, mutta pääsääntöisesti TOS-Syndroomassa koetaan liikerajoitteita, lihassärkyä, venytyskipua, puutuneisuuden tunnetta; joko hermopinteen tai verisuonen (valtimon) puristuksen seurauksena.

Lihaskireyksistä ja sen aiheuttamista vaivoista pääsee parhaiten eroon kokonaisvaltaisella lihashuoltosuunnitelmalla, jossa keskitytään yläselän alueen lihaskireyksien poistamiseen ja vahvistamiseen. Tärkeintä ongelman ratkaisussa on systemaattisuus: mikään ei ratkea itsestään vaan sen eteen on tehtävä säännöllisesti töitä.

 

Tärkeä muistilista TOS-syndrooman hoitamiseen:

 

  1. Venyttele säännöllisesti. Yläselän lihakset kuten esim. rinnan- ja kaulanseudun lihaksisto on keskeisessä roolissa painetilan syntymisen kannalta. (Venyttelyn avulla parannetaan liikelaajuuksia)
  2. Käy hieronnassa akuuttivaiheen aikana, jonka jälkeen muutama kontrolloiva ylläpitokäynti, jossa annetaan vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Hieronnassa venytetään lihasta, jolloin se palautuu normaaliin pituuteensa, painetila lihaksessa lieventyy.
  3. Kuntouta, anna yläselälle ja hartia-osastolle (käsivarsille myös) mekaanista työtä, joka vilkastuttaa aineenvaihduntaa, mikä nopeuttaa puolestaan palautumista.
  4. Vahvista niska- ja hartiaseudun lihaksia säännöllisesti monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla. (Kuntosalilla / kotijumpalla / keppijumpalla)
  5. Korjaa puutteelliset työskentelyasennot ja vähennä yläselälle kohdistuvaa kuormittavaa rasitusta.

 

Varaa tästä hieronta: https://www.varaaheti.fi/helsinginkehostudio/fi
Linkki kotisivuilemme: http://www.helsinginkehostudio.fi/

 

Mitä ylempänä hermo- tai lihaspinne sijaitsee, sitä suuremmalla alueella oireet esiintyvät käsivarsissa. Kuvasta nähdään kuinka ahdas väli sijaitsee solisluun (Os Clavicula) ja ylimmän rintakehän kylkiluun (Os Costae) välissä.

Juoksulenkille?

Lenkkikausi rupeaa lähestymään teiden sulatessa ja hiekkojen hävitessä. Pitkän talvijakson jälkeen saattaa useammalla kuntoilijalla olla pidempi tauko juoksusta. Alkuun on syytää palautella mieleen lenkkeilyn perusasioita, joista lähteä liikkeelle. Näillä yksityiskohdilla tehostat lenkkeilyäsi:

Juoksu harrastuksena yllättää monet sen haastavuuden ja rasittavuuden vuoksi. Juoksu tunnetusti kuormittaa koko kroppaa ja jalkaterän iskutärähdykset tärisyttävät jalan niveliä aina varpaiden luista lonkkaniveleen saakka. Juoksua aloittaessa täytyy pitää malttia yllä, sillä juoksuun totuttelu vie yksilöstä riippuen useamman viikon aikaa, jopa enemmän. Kehon adaptoituminen riippuu siitä, kuinka suuresta muutoksesta on kysymys. Sopeutumiseen vaikuttaa ikä, paino, lähtötasot (lihas- ja aerobinen kunto), aktiivisuuden määrä ja elintavat.

Juoksutekniikallakin on suuri merkitys, sillä mitä ekonomisempi askel on, sitä vähemmän kulutat “ylimääräistä” päästäksesi eteenpäin. On hyvä muistaa myös, että oikealla juoksutekniikalla et ylikuormita niveliäsi ja kehoasi väärällä tavalla.

 
Ensin kannattaa kiinnittää huomiota juoksun viikottaiseen määrään. Maltillinen juoksumäärä alkuun on noin 2-3 aerobista harjoituskertaa viikossa. Määrää voi myöhemmin lisätä kohentuneen kunnon myötä. Myöhemmin voi aerobista harjoittelua olla 4-5 kertaa viikossa 30-60 minuutin verran.

 
Laadullisen harjoittelun takaamiseksi kiinnitä huomiota lihaskuntoon. Juoksussa tarvitaan vahva keskivartalo sekä staattista pitovoimaa juoksuasennon ylläpitämiseksi (lantion asento). Juoksulenkkien määrän ja pituuden kasvaessa lihaskunnon merkitys kasvaa. Suurin osa jalkapohja- sekä pohjekivuista helpottuvat jalkajumpilla, joiden avulla vahvistetaan jalkojen staattisimpia (syviä) lihaksia. Jumppien tarkoituksena on myös parantaa koordinaatiota sekä voimistaa jalkaterän lihaksistoa. Säännöllinen jalkateräjumppa lisää jalkaterän kimmoisuutta ja taloudellisuutta.

 
Seuraavaksi keskity juoksutekniikkaan. Hyvällä tekniikalla varmistat juoksun keveyden ja kuormitat kehoasi vähemmän. Pidä pää suorana, katse suunnattuna eteenpäin. Hartiat ovat rentoina ja kädet ovat n. 90 asteen kulmassa. Lantio on eteenpäin suuntautunut ja pito keskivartalossa on hyvä.

 
Mieti askeltasi, ovatko nilkkasi kulmat kohdillaan sivuttais- tai pystysuunnassa (pronaatio-supinaatio) jalkaterän osuessa maahan. Juoksuaskeleen pituudellakin on merkitystä: liian töpöttävä askel ei vie eteenpäin. Harppovalla tyylillä askelväli kasvaa liian suureksi, jolloin liike-energiaa hukataan loikka-askeleen vuoksi. Loikka-askellus jarruttaa ja kuluttaa voimatasoja turhaan. Askeltasapaino olisi hyvä olla linjassa lonkan kanssa, hieman etupainotteinen.

 
Pohdi varustusta. Tärkeintä on löytää sopivat juoksukengät. Jos et tarvitse pronaatiollisia tai kiertojäykkiä lenkkareita, älä hanki niitä. Yleisin virhe on ostaa summanmutikassa lenkkareita ja myöhemmin kärsiä jalkakivuista. Urheilukaupoissa on paljon valinnanvaraa, mutta useimmiten päädyt valitsemaan juuri sen markkinoiduimman kenkäparin. Varmin tapa lähteä liikkeelle on ostaa neutraali juoksukenkä jos ei kärsi jalkavaivoista sen kummemmin.

 
Jalkojen huolto: aktiivisen harjoittelun ohella pitäisi myös huoltaa kehoa samassa mittasuhteessa. Harjoitusten välillä tehtävä palauttava/huoltava -harjoitus nopeuttaa palautumista rankemman harjoituksen jälkeen. Palauttava harjoittelu voi olla esimerkiksi vaihtoehtoista kevyttä liikuntaan tai foam-rollausta kipeille lihaksille. Tärkeää on myös venytellä. Oleellista on säilyttää liikelaajuudet ja lihaksien vetreys. Hieronnan avulla saadaan tehostettua palautumista ja suosittelemme sitä kaikille aktiiviliikkujille.

 

Urheilullinen kevään startti!

Eletään parhaillaan raikasta kevättä, sillä kevätpäiväntasaus ohitettiin reilu viikko sitten, mikä tarkoittaa päivien pidentymistä ja valoisuutta! Kylmät ilmat alkavat väistyä lämpimien tieltä, mikä houkuttelee ulkoilemaan raittiissa ulkoilmassa. Kevät tarjoaa paljon vaihtoehtoja ulkoliikunnalle: aurinkoisessa kevätsäässä on mukava kävellä, juosta, pyöräillä tai liikkua puistoissa. Lajeja on runsaasti tarjolla, mielikuvitus on rajana!

 

Alkuinnostusta varmasti riittää keväisen sään myötä, mutta on hyvä muistaa, että pidemmän “liikkumattoman” jakson jälkeen on hyvä aloittaa kevyesti. Lihakset, nivelet ja siderakenteet totuttelevat uudestaan talven jälkeen säännöllisempään liikuntaan, joten anna kehollesi aikaa adaptoitumiseen. Pahimmillaan keväinen liikuntapyrähdys aiheuttaa nopealla aikavälillä rasitusperäisiä vammoja, joiden parantuminen vie aikaa. Kevään aikaan myös esiintyy paljon katupölyä, joka on syytä huomioida aerobisissa lajeissa, mikäli yliherkkyyttä on. Liikenne nostattaa katupölyä ja hiekkaa ilmaan, joka siirtyy hengityksen mukana elimistöön. On suositeltavaa kuntoilla ruuhka-aikojen ulkopuolella ja välttää ruuhkaisia tieosuuksia.

 

Kevyesti liikkeelle ja nauttikaa alkuun enemmän säästä kuin hikipäässä urheilemisesta. Lisääntyvän liikunnan myötä on tärkeää nesteyttää ja syödä oikein: ravinnosta on saatava riittävästi hiilihydraatteja, rasvoja, proteiineja sekä suojaravintoaineita kuten esimerkiksi vitamiineja ja hivenaineita. Ravinteet on saatava oikeassa suhteessa suhteessa kehon rasitustilaan. Tärkeää on myös nesteyttää kehoa riittävästi. Riittävä määrä nestettä vaihtelee ja on yksilöllistä, mutta tärkeintä on sammuttaa janon tunne. Suosituksena on pidetty noin pari litraa per päivä.

 

Keväinen liikunta piristää mieltä ja auttaa jaksamaan. Keväällä kannattaa kokeilla uusia urheilulajeja, joita ei ole ehkä aikaisemmin kokeillut. Nykyisin urheilukaupoista saa vaikka mitä, edullisesti ja hyvään hintaan. Esimerkiksi jos kaipaa pyöräilyyn tehostetta niin nopeilla alumiinirunkoisilla pyörillä saa pyöräilylenkeistä enemmän irti, ja vastaavasti lenkkareita saa joka lähtöön kaikilla väreillä eikä niistä tarvitse paljoakaan maksaa. Aktiivinen kuntoilu on mitä suuremmassa määrin välineurheilua, sillä uusien varusteiden ja tekniikan avulla motivoidaan kuntoilijaa ja parannetaan suorittamista. Harjoittelumotivaation ylläpitäminen voi osoittautua yllättävän haasteelliseksi, joten kannattaa kokeilla investointia urheilutekstiileihin ja -välineisiin.

Harjoituspäiväkirja on tärkeä osa kuntoilua, oli sitten suuremman luokan kuntoilija tai arkiliikkuja. Kirjaamalla ylös mitä on tehnyt ja milloin, voi mahdollistaa harjoitteiden suunnittelun ja seuraamisen tehokkaasti. Harjoituspäiväkirja motivoi kuntoilijaa ja siitä on aktiiviurheilijalle kokonaisvaltaisempaa hyötyä esim lihashuollossa ja harjoitteissa. Keväällä on hyvä investoida välineisiin ja tekstiileihin ja aloittaa kuntoilu uusilla tuulilla!

Alaselän kivut

Kärsitkö alaselän kivuista? Tuntuuko että alaselkäsi väsyy nopeasti? Joudutko korjaamaan työskentelyasentoasi usein? Oireileva alaselkä aiheuttaa erilaisia vaivoja, jotka ilmenevät eri tavoin. Selän kivut ovat valitettavan yleisiä ja johtuvat lähes aina puutteellisesta työergonomiasta tai selän huonosta lihaskunnosta.

Selän kivut voivat juontaa muualta kuin mistä ongelma on peräisin. Jos omaat vahvan tai muuten mielestäsi perusterveen selän on syytä epäillä ongelman olevan muualla kuin selässä, esim. lonkankoukistajissa.

 

Huono työasento?

Moni työssäkäyvä ihminen kärsii huonosta työasennosta, eikä välttämättä huomaa sitä itse. Istumatyöntekijöiden on tärkeää kiinnittää huomiota istuma-asentoonsa. Istuessa alaselkä venyttyy ensin ja jää sen jälkeen hyvin staattiseksi. Tämä tarkoittaa että veri ei kierrä normaalin lailla. Vältä siis liian pitkiä istumasessioita ja tee taukojumppia, kuten kävele hetki ja tee kyykkyjä.

Yleisimmät tapaukset ovat:

– Työskennellessä seisten ja työtason ollessa alempana joudut pyöristämään selkääsi

– Istumatyötä tehdessä huonolla ergonomialla

– Toispuoleisesti istuminen (toimistotyöläiset, autoa ajavat)

 

Palautuminen liikunnasta

Moni aktiivinen urheilija ikää katsomatta ei huolehdi riittävästi lihashuollosta palautuakseen harjoittelusta. Palauttavien harjoitteiden (esim. uinti tai kävelylenkki), liikerataharjoitusten sekä venytysten laiminlyönti johtavat huonoon lopputulokseen. Aktiivisen urheilijan pitäisi huoltaa kehoaan säännöllisesti lähes päivittäin. Kevyillä tai pidemmillä venytyksillä ja putkirullauksella ylläpidät liikelaajuuksia ja edistät harjoitteesta palautumista.

Venyttely ja vedenjuonti ovat tärkeitä perusasioita liikkujalle. Ihmisen pitäisi juoda vuorokaudessa noin 2 litraa vettä, tietysti yksilöstä ja tarpeesta riippuen. Näiden laiminlyönti saattaa johtaa esim. nestetasapainon heikkenemiseen mikä ilmenee päänsärkynä tai heikentyneeseen urheilusuoritukseen, jolloin palautuminen on ollut puutteellista (nesteet, venyttelyt).

 

Lantion väärä asento?

Lantio voi kallistua väärään asentoon tiettyjen tekijöiden takia. Voi olla kyse eripituisista jaloista, jolloin vino lantio rasittaa alaselkää virheasennon takia. Tätä ongelmaa voi yrittää hoitaa vaikkapa pohjallisilla.

Vastaavasti jos kärsii ylipainosta tai esim. kireistä lonkankoukistajista, lantio saattaa helposti kääntyä takakenoiseen asentoon missä takapuoli nousee koholle ja lannerankaan tulee notko, joka puolestaan venyttää alaselän lihaksia. Tämä luo jatkuvan paineen alaselkään, mikä ilmenee särkynä. Mikäli kyse on lihasten kireydestä, niin venyttely ja hieronta ovat ratkaisu tähän. Rakenteelliset viat ovat asia erikseen.

Nojaaminen toiselle jalalle ylikuormittaa toispuoleisesti lantion lihaksistoa. Jatkuva toispuoleisuus saattaa ääritapauksissa altistaa loukkaantumisille (urheilussa) ja erinäisille lonkkavaivoille. Tasapainon siirtäminen molemmille jaloille tasaa kuorman jalkojen välillä, jolloin ylirasitusta ei pääse syntymään.

 

Lihaskireyksiä alaselän ylä- tai alapuolella?

Syypää kipuun ei aina ole siellä missä kipua tuntuu, vaan häiriötekijä voi olla lähtöisin muualtakin. Alaselkä voi sijaintinsa takia kipeytyä monesta syystä. Kireät ja väsyneet lihakset hakevat helposti lisävoimaa ja tukea lähellä olevista lihaksista. Tämä on syy miksi vaivan koetaan vaihtavan paikkaa  jos kireisiin lihaksiin ei saa apua pidemmällä aikavälillä.

Lihaskireydet yläselässä voivat olla osasyitä miksi alaselkä voi tuntua aralta tai tavallista jäykemmältä. Vastaavasti kipua voi esiintyä myös alavartalosta. Tähän ovat syynä lihaksien kiinnityskohdat: pakaroista alaspäin kiinnittyy useita lihaksia alaselkään tai sen läheisyyteen (lonkankoukistajat, fascia thoracolumbalis), jotka voivat kireytensä vuoksi rasittaa alaselkää.

 
Eli muistakaa huoltaa koko kroppaa tasapuolisesti kaikkialta eikä pelkästään ongelmakohdasta, sekä keskittykää työskentelyasentoonne!

 

 

Virheellinen pään asento — Kärsitkö vinokaulaisuudesta?

Niskan lihasperäiset vaivat ovat yllättävän yleisiä. Tänään on aiheena “vinokaulaisuus”, eli Torticollis-syndroomana tunnettu oire.

Kyseessä on virheellinen pään asento ja epäsymmetrinen olemus, joka on lihasperäistä ja  yleensä silmillä havaittavissa. Pää voi olla vinossa neljään eri suuntaan: eteen, taakse, oikealle, tai vasemmalle taikka niiden väli-ilmansuuntiin. Pää voi myös olla hieman kiertyneenä vinoisuuden lisäksi, jolloin on yhtä aikaa useampia lihasspasmeja (=”jumeja”) sekä kaulan että niskan alueilla. Pään liikelaajuudet ovat yleensä tässä vaiheessa rajoittuneita: lihaskireyden puolella lihas on valmiiksi supistunut, jonka vuoksi terveellä puolella liike rajoittuu, jolloin saatetaan tuntea voimakasta venytyskipua päätä liikuttaessa.

Kierokaulaisuus ei ole mikään harvinainen oireyhtymä, enemmänkin yleistyvä, sillä työskentelyasennot, liikkumattomuus sekä niskajumppien laiminlyönti aiheuttavat lihasepätasapainoa niska-hartiaseudulla pidemmällä aikavälillä. Vakavimmissa tapauksissa saatetaan turvautua vaativimpiin toimenpiteisiin, mutta harmittomimmissa tapauksissa yleensä hieronnan ja kotijumpan avulla pääsee vaivasta eroon. Tarvittaessa on hyvä käydä fysioterapiassa, jossa diagnoosi varmistetaan ja suunnitellaan täsmälliset niskaseudun harjoitteet, joiden avulla pyritään korjaamaan virheasentoa.

 

Miten tunnistat kierokaulaisuuden? Huomaat pään lepoasennossa epäsymmetriaa kun pidät päätäsi normaalisti ja suuntaat katseen eteenpäin. Pään liikelaajuudet ovat rajoittuneita, päänsärkyä esiintyy sekä niskan asento on ulkoisesti poikkeava. Eroavaisuutta saattaa esiintyä myös niskanseudun lihaksistossa. Niska saattaa uupua ja kipeytyä nopeasti sekä puutuneisuuden tunnetta voi esiintyä.

 
Miten eroon vaivasta? Hieronnalla voidaan vähentään lihaskireyksiä ja aktiivisella venyttelyllä saadaan parhaat vaikutukset. Jos vinokaulaisuus ei johdu poikkeuksellisesta kaularangan rakenteesta, vaiva yleensä paranee hyvin. On myös hyvä pitää mielessä, että niskaseudun lihasten vahvistamisesta ei ole koskaan haittaa!

 

 

 

Kuvassa näkyy lievästi vinokaulaisuutta, vältä työskentelemästä näin!

Kun ”jännitysniska” vaivaa!

Kaikilla esiintyy välillä eriasteisia niskakipuja elämänsä aikana ja ehkä tyypillisesti kipualue yltää yläniskasta takaraivoon saakka, joskus säteilyä saattaa tuntua otsassa saakka päänsärkynä. Tension neck -syndrooma on niskanseudun ylijännittyneisyyttä.

Kyseessä on yksi yleisimmistä tuki – ja liikuntaelinsairauksista ja se on yleinen vaiva päätteellä työskenteleville, sillä niska- ja hartiaseudun lihakset jännittyvät kehnon työskentelyasennon vuoksi: hartiataso nousee ylemmäksi, kyynärpäät eivät ole tuettuina tai niskan passiivinen asento on vinossa suhteessa hartiaseudun yleiseen linjaan. Pään asento saattaa olla myös työntyneenä eteenpäin, jolloin niskarusetin lihakset ylikuormittuvat voimakkaasti.

Tension neck-syndrooman taustatekijöinä toimivat väsyneet ja kireät (lihasspasmit) lihakset. Niskanseudun lihakset eivät ehdi palautua pitkäaikaisesta rasituksesta, mikä voi ilmetä niskakipuina tai särkynä, eli tension neck -syndroomana. Esimerkiksi pinnallisista lihaksista m. Trapezius ja m. Levator Scapulae, ja syvällisistä m. Splenius Capitis, m. Semispinalis Capitis ja mm. suboccipitales tyypillisesti oireilevat.

Helpotusta haetaan useimmiten särkylääkkeiden avulla, mutta ongelma ei ole niin helposti ratkaistu. Näin ratkaiset tension neck -syndrooman:

 1) virheasennon korjaaminen, työergonomia kohdalleen
 2) kuormituksen vähentäminen, älä rasita niskanseutua liikaa
 3) kireiden lihaksien rentouttaminen hieronnan avulla
 4) venyttele aktiivisesti, huolla itseäsi
 5) vahvista niskanseudun lihaksistoa oikeaoppisesti

Pitkäaikainen päätetyöskentely huonossa työskentelyasennossa aiheuttaa ylimääräistä niska-hartia jännitystä ja lihaskireyksiä.

Tervetuloa Kehostudion blogin pariin!

Keitä olemme, mistä tulemme, mikä studio ja mikä blogi, ovat varmasti useimmalle esille nousseita kysymyksiä, joihin pyrimme vastaamaan tässä blogissa. Olemme hierontapalveluita tarjoava yritys Etu-Töölössä (Töölönkatu 8) ja osuuskuntamme koostuu seitsemästä hierojasta. Olemme kaikki saman vuosikurssin opiskelijatovereita ja valmistuimme joulukuussa 2016 koulutetuiksi hierojiksi Suomen urheiluhierojaopistosta, joiden erikoisammattiosaamiseen kuuluu kaikilla urheiluhieronta. Ajatus omasta praktiikasta ja yritystoiminnasta sai alkunsa anatomian teoriatunneilla, kahvikuppien äärellä ja loputtoman työharjoittelun ohessa!

Helsingin Kehostudio perustettiin joulukuun lopputaipaleella SUHO:n valmistujaisjuhlissa ja virallisesti yritystoiminta käynnistettiin tammikuun puolella. Alkutaipale on ollut verkkainen, mutta eiköhän kaikilla yrityksillä ole samanlaisia haasteita alussa kunnes bisnekset lähtevät kunnolla pyörimään. Verkkaisesta tahdista huolimatta, viikko viikolta tilanne näyttää paremmalta: ajanvarauskalenteriin tulee merkintöjä ja varauksia!

Blogimme tarkoituksena on yleistiedon ja erilaisten näppärien vinkkien jakaminen. Sisällöltään blogi painottuu anatomiaan, kehontoimintaan, lihaskireyksien lievittämiseen, hierontaan ja sen vaikutuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin, ja kaikkeen muuhun mistä me keksitäänkään kirjoitella! Julkaisutahti pidetään maltillisena, sillä haluamme tehdä laadullisesti hyvää jälkeä, joten luonnollisesti taustatyöhön menee aikaa.

Tervetuloa lukemaan ja viihtymään Helsingin Kehostudion blogiin! Toivottavasti näemme ja kuulemme lukijoistamme.

 

-Helsingin Kehostudion väki